Työkyky

Työkyky on kokonaisuus, jossa työntekijän terveys, osaaminen ja motivaatio kohtaavat työn vaatimukset. Myös yksilön kokemukset työstä ovat keskeisessä roolissa työkyvyn muodostumisessa. 

Muuttuvassa työelämässä osaamisvaatimukset kehittyvät jatkuvasti, ja mielenterveyden merkitys työkyvylle on kasvanut. Myös yhteiskunnalliset tekijät, kuten lainsäädäntö ja työehtosopimukset, vaikuttavat työn vaatimuksiin ja sitä kautta työkykyyn.

Työkykyä voidaan määritellä eri tavoin. Esimerkiksi palveluja ja etuuksia varten tehtävä työkykyarvio tehdään lääketieteellisin, yksilöön liittyvin perustein. Tällöin tarkastellaankin työkyvyn sijaan työkyvyttömyyden astetta, jota määrittelee sairaus, vika tai vamma.

Työkyvyn ylläpitämisen ja tukemisen yhteydessä työkykyä tarkastellaan kuitenkin laaja-alaisesti. Tällöin työkyvyn tuen keinot voivat olla moninaisia. Ne voivat tarkoittaa yksilön, terveyden, osaamisen ja motivaation tuen ohella myös työpaikan yhteisiä työkyvyn tuen toimintamalleja ja työkykyjohtamista. Työpaikoilla ja esihenkilötyössä tulisikin olla toimintatapoja, joiden avulla työkykyä voidaan tukea.

Jos yksilön terveys ja toimintakyky on heikentynyt, ei riitä, että arvioidaan hänen rajoitteitaan. On tärkeä ymmärtää, mitä työ hänelle merkitsee ja miten hän kokee työkykynsä. Näin työkykyä päästään tukemaan laaja-alaisesti ja voidaan tehdä toimivia ja realistisia ratkaisuja. 

Laaja-alaista työkykyä voidaan hahmottaa esimerkiksi professori Juhani Ilmarisen kehittämän Työkykytalon avulla. Työkykytalo-malli perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Työkykytalon kuvan voi ladata verkko- tai painokelpoisena Työterveyslaitoksen aineistopankista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kuvan ulkonäköä voi versioida omiin tarpeisiin, mutta kuvan yhteydessä on aina mainittava lähde eli Työterveyslaitos. 

Yhteistyö kehittää Työkykytalon kerroksia

Työkykytalo toimii ja pysyy pystyssä, kun kaikki sen kerrokset tukevat toisiaan. Kun ihminen, työ tai toimintaympäristö muuttuu, täytyy huolehtia siitä, että kerrokset sopivat yhteen.  

Työkyvyn ja työssä pysymisen ylläpitäminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla. Työkyvyn tukeminen on usein monialaista ja moniammatillista toimintaa. Työikäisten työkykyä tukevat työpaikan toimijat, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, työllisyydenhoito ja esimerkiksi kuntoutuksen palveluntuottajat.  

1. Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta
   
   • Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä terveys muodostavat yhdessä työkyvyn perustan.
   • Yksilön toimintakyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin työkyky. Vaikka toimintakyky olisi heikentynyt, sen vaikutus työkykyyn vaihtelee työtehtävistä ja elämäntilanteesta riippuen. 
2. Osaaminen on yhä tärkeämpi osa työkykyä
   • Osaamisen perustana ovat peruskoulutus sekä ammatilliset tiedot ja taidot. 
   • Tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen on tärkeää. 
   • Tämän Työkykytalon kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska työn vaatimukset lisääntyvät ja uudenlaista osaamista tarvitaan jatkuvasti kaikilla toimialoilla.
3. Työn mielekkyys vahvistaa työkykyä
   • Yksilön asenteet ja motivaatio vaikuttavat työkykyyn. 
   • Jos työntekijä kokee työn omien arvojensa vastaiseksi tai työ ei motivoi, se voi heikentää työkykyä. Toisaalta jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, työkyky vahvistuu.
   • Hyvät työolosuhteet, kuten oikeudenmukainen esihenkilötyö, työstä saatu arvostus, mielekkäät työn sisällöt ja hyvin organisoidut työprosessit ovat yhteydessä työssä motivoitumiseen.
4. Johtaminen, työyhteisö ja työolot
   • Hyvällä johtamisella ja esihenkilötyöllä varmistetaan työn sujuminen. Tämä saavutetaan asettamalla työlle tavoitteet, vaikuttamalla työn organisointiin ja tekemisen tapoihin sekä edistämällä työolosuhteita.
   • Työpaikan avoin ja arvostava kulttuuri tukee yhteisöllisyyttä, monimuotoisuutta sekä osallisuutta työyhteisössä.
   • Työkykyjohtaminen on osa päivittäistä johtamista, jossa huomioidaan Työkykytalon jokainen kerros (katso erillinen kohta työkykyjohtamisesta alempana).
5. Perhe, lähiyhteisö ja toimintaympäristö vaikuttavat työkykyyn
   • Yksilön lähiyhteisö voi auttaa ylläpitämään työkykyä.
   • Toisaalta mielekäs ja oikein mitoitettu työ voi kannatella henkilöä tilanteessa, jossa esimerkiksi läheisen vakava sairastuminen heikentää työkykyä. 
6. Myös yhteiskunnan arvot, asenteet ja lait vaikuttavat yksilön työkykyyn. 
   • Työnantajien asenteet erilaisia työntekijöitä kohtaan tai muutokset työaikalainsäädännössä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisen tason asioista, joilla voi olla vaikutuksia myös yksilön työkykyyn. 
   • Fyysisen työn määrän väheneminen ja tietotyön lisääntyminen korostavat mielen sietokykyä ja joustavuutta työelämässä. Yhteiskunnallinen muutos on lisää yksilöiden mahdollisuuksia, mutta samalla jatkuva itsensä johtaminen saattaa olla myös kuormittavaa.

Työkykyjohtaminen on työpaikan strategiaan perustuvaa, tavoitteellista ja systemaattista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea ja vahvistaa työkykyä sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Se sisältää sekä ennakoivia toimia että tukea muuttuviin tilanteisiin. Onnistunut työkykyjohtaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten esihenkilöiden, johdon, HR:n ja työsuojeluasiantuntijoiden sekä työterveyshuollon välillä.

Työkykyjohtamista voidaan kuvata pyramidina:

• Pohjataso: Päivittäinen johtaminen, joka varmistaa hyvän työn edellytykset ja työn sujuvuuden. Keskeistä on tunnistaa ja vahvistaa työntekijöiden ja työyhteisön voimavaratekijöitä sekä ennaltaehkäistä työkykyä ja työturvallisuutta uhkaavia riskejä.
• Keskitaso: Työssä, työympäristössä tai työyhteisössä ilmeneviin haasteisiin tartutaan varhain ja ratkaisuja etsijään yhdessä eri toimijoiden, kuten työntekijöiden, esihenkilön, HR:n ja työterveyshuollon kanssa.
• Ylin taso: Tuetaan työntekijöitä, joiden työkyky on jo alentunut, ja etsitään yksilöllisiä ratkaisuja työssä jatkamiseen tai työhön paluuseen.

Työkyky

• Työkyvyn tukeminen työpaikalla -opas (suomi.fi)
• Sairauslähtöisestä työ- ja toimintakyvyn arvioinnista monialaiseen arviointimalliin (duodecimlehti.fi)
• Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä (helsinki.fi)
• Työkyvyn ulottuvuudet: Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia (julkari.fi)
• Työkyvystä työpotentiaaliin (ttl.fi)
• Exploring the diversity of conceptualizations of work (dis)ability: a scoping review of published definitions (link.springer.com)
• The Concept of Work Ability (link.springer.com)

Työkykyjohtaminen

• Työkykyjohtaminen – mitä ja miksi? (ttl.fi)